Ympäristön tilan seurantastrategian toimenpideohjelman työryhmä 3
Seurantoja ohjaava lainsäädäntö ja täten seurantaohjelmat ovat kehittyneet itsenäisesti, johtaen toisistaan eriytyneisiin seurantaohjelmiin. Seurantaohjelmien tietämys toisistaan on edelleen puutteellista. Tavoitteena on tuottaa kattava kokonaiskuva ympäristön tilasta entistä kustannustehokkaammin. Seurantojen kansallisen koordinaation ja yhteistyön lisääminen tehostaa toimintaa ja tuo synergiaa seurantaohjelmien välille. Seurantaohjelmien väliset synergiat tunnistetaan ja hyödynnetään.
Seurantatietoa ei aina pystytä tuottamaan tiedontarvitsijoille oikea-aikaisesti tai oikeassa muodossa. Tavoitteena on parantaa seurannoilla kerätyn tiedon käytettävyyttä rakentamalla tarvetta vastaavia tietotuotteita. Yhteistyötä tiedonkäyttäjien kanssa tehostetaan parantamalla heidän pääsyään seurantatietoon ja selvittämällä, missä muodossa tietoa tarvitaan. Kaikille ympäristön tilan seurannoille yhteisen, avoimen portaalin perustamista selvitetään.
Ympäristön tilan kuvaus pohjautuu tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin erilaisten tietolähteiden yhteensovittamiseen, vaatien seurantamuotojen ja -menetelmien yhteismitallisuuden parantamista.
Seuranta on toistuvaa ja vakiintunutta mittaus- ja havainnointitoimintaa, jonka tärkein tulos on ympäristön tilaa, sen ominaisuutta tai painetta kuvaavat aikasarjat. Toistuvuus ja vakaus saattavat tuoda mukanaan kyvyttömyyden kasvattaa nouseviin ilmiöihin liittyvien ympäristöriskien tietopohjaa. Tavoitteena on tehdä seurantaohjelmista joustavia uusien ilmiöiden ja seurantavaatimusten suhteen.
Adaptiivinen seuranta keskittyy uusiin ilmiöihin kohdistamalla uudelleen jatkuvan seurannan resursseja, siirtämään resursseja dataintensiivisten menetelmien käyttöönottoon sekä hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja ja sidosryhmien tuottamia tietoja. Resurssien uudelleen kohdentamisen edellytyksenä usein on, että nykyiset tietotarpeet voidaan täyttää nykyistä kevyemmillä seurantaohjelmilla. Adaptiivinen seuranta reagoi nopeasti myös vähentyneeseen seurantatarpeeseen kohdentamalla resursseja uudelleen.
Seurantoja tullaan kehittämään ja suuntaamaan tarveperusteisesti. Kyky vastata uusiin seurantavaatimuksiin linkittyy kiinteästi seurantatiedon ajantasaiseen jakeluun ja uusien menetelmien kehityspolkuun.
Työryhmän jäsenet
Puheenjohtaja Petri Liljaniemi (YM), sihteeri Eeva Karjalainen (Syke)
Työ- ja elinkeinoministeriö
Ympäristöministeriö (YM)
-
Mika Ristimäki
-
Kai Skoglund
ELY-keskukset
-
Anssi Teppo
-
Anne Petäjä-Ronkainen
Suomen ympäristökeskus (Syke)
-
Jukka Seppälä
-
Päivi Sirkiä
-
Samuli Korpinen
-
Aapo Ahola
-
Ville Junttila
Luonnonvarakeskus (Luke)
Ilmatieteenlaitos
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
-
Anne Hyvärinen
-
Jaana Halonen
Geologian tutkimuskeskus
-
Tuija Vähäkuopus
-
Nina Hendriksson
Luonnontieteellinen keskusmuseo
-
Tea von Bonsdorff
-
Petteri Lehikoinen
Ruokavirasto
Metsähallitus
-
Kaisa Junninen
-
Tuomas Kallio
Maanmittauslaitos
Tilastokeskus
-
Jukka Pakola
-
Johanna Pakarinen
TULANET
Open Knowledge Finland ry