Tausta
Rantametsien uudistushakkuut muuttavat pienvesiä ympäröivää mikroilmastoa, vesistön valaistus- ja lämpöolosuhteita, maan kosteusolosuhteita sekä vesistöön kulkeutuvan orgaanisen aineen määrää ja laatua. Rantametsän hakkuu voi myös vaikuttaa puron ja rantametsän välisiin ekosysteemitoimintoihin ja eliöstön monimuotoisuuteen.
Vaikka vesiensuojelun tavoitteena on suojella vesien ekologista tilaa ja vesieliöstön monimuotoisuutta, vesiensuojelun suositukset nojaavat vahvasti kuormitusarvioihin ja ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Kuormituksen vähentäminen on tärkeää, mutta ei yksistään riitä täyttämään vesiensuojelun tavoitteita. Myös eliöstön monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa ylläpitävät rantametsän ja vesistön väliset prosessit tulisi säilyttää metsätaloustoimien yhteydessä.
Tehokkaan suojelun kannalta olisi tärkeää tunnistaa elinympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteiden vaikutus on suurin niin vesi- kuin maaympäristössä ja toisaalta myös ympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteillä on vähemmän merkitystä. Kosteat ranta-alueet ovat kriittisiä ravinteiden pidättymisen sekä huuhtoutumisen kannalta ja toimenpiteet näillä alueilla voivat aiheuttaa huomattavaakin kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Kosteus vaikuttaa myös rantametsän puulajisuhteisiin ja kasvilajiston monimuotoisuuteen, jotka puolestaan vaikuttavat vesieliöstöön ja toiminnallisiin prosesseihin.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on testata viime vuosina käyttöön tulleista laserkeilausaineistoista johdettujen paikkatietoaineistojen soveltuvuutta metsien käytön suunnitteluun pienvesien läheisyydessä, painottaen luontoarvojen ja taloudellisten arvojen yhteensovittamista
Testattavia aineistoja ovat kosteusindeksit ja RUSLE2015-eroosiokartat, joita pyritään hyödyntämään vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden suunnittelun kehittämisessä. Lisäksi Siniset tavoitteet -työkalua hyödynnetään suojavyöhykkeiden yli kiertoajan yltävässä ylläpidossa.
Hankkeessa tuotetaan aineistojen tulkinta- ja soveltamisohje, joka sisältää kuvauksen paikkatietoaineistojen soveltuvuudesta ja rajoituksista metsien käsittelyn suunnittelussa pienvesien läheisyydessä.
Toteutus
Hankkeessa valitaan 3-5 pilottipuroa, joille rajataan suojavyöhykkeet erilaisten kosteusarvojen ja kiintoainekuorman minimoimisen perusteella. Testikohteille perustetaan kasvillisuuden seurantalinjoja, joilta määritetään puu- ja kasvilajiston koostumus ja kasvupaikkaominaisuuksia. Luontoarvojen tunnistamisessa hyödynnetään myös koneoppimista. Lisäksi kohteilta arvioidaan suojavyöhykerajausten ja erilaisten käsittelyjen vaikutukset metsien taloudelliseen tuottoon.
GIS-SUS -hankkeen maastotöitä tehtiin Pudasjärvellä kesällä 2020. Vasen kuva: Explorer for ArcGIS -mobiilisovellus näyttää Hanhiojan DTW-kosteusindeksin ja RUSLE-eroosioriskikartan. Puhelimen sijainti näkyy kartalla ajantasaisesti sinisenä pisteenä. Oikea yläkuva: Maankosteutta mitattiin käsikäyttöisen kosteusmittarin lisäksi antureilla, jotka mittasivat kosteutta jatkuvatoimisesti läpi kesän. Oikea ala: Poika-Loukusanoja on säilynyt hyvin luonnontilaisen kaltaisena. Rantametsässä on runsaasti lahopuuta sekä vaihtelua maanmuodoissa ja kosteusolosuhteissa. © Mari Annala
GIS-SUS -hanketta esiteltiin Freshabit Life IP Purot ja metsänkäsittely – miniseminaarissa marraskuussa 2020. Seminaariväki pääsi tarkastelemaan Hanhiojan rantametsää paikan päälle. © Mari Annala
Julkaisut
Blogit
Hankkeen materiaalit
Tarinakartta
Tarinakartasta löydät monipuolisesti tietoa sekä havainnollistavia kuvia ja karttoja. Tarinakartasta löydät muun muassa tietoa:
- puron ja rantametsän vuorovaikutuksesta
- paikkatietoaineistojen hyödyntämisestä metsäpurojen suojavyöhykkeiden suunnittelussa
- puuston käsittelyvaihtoehdoista suojavyöhykkeellä
- hankkeen tutkimuspuroista
- sekä ohjeita suojavyöhykkeiden rajaamiseen
Tarinakartta on suunniteltu erityisesti metsänomistajien tarpeisiin, mutta palvelee myös kaikkia metsätoimijoita.
Kyselytutkimus
Metsäpuroja koskeva kyselytutkimus suoritettiin huhtikuussa 2022. Kyselyyn saatiin huimat 2140 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille!
Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin matkapuhelinpalkinto ja arpaonni osui Pudasjärvelle. Voittajaan on oltu yhteydessä. Onnea voittajalle!
Hankkeen webinaarit ja koulutukset
- Työpaja asiantuntijoille 29.4.2021
- Webinaari metsäalantoimijoille ja metsänomistajille 20.9.2021
Uutiset hankkeesta
Hanke esillä tilaisuuksissa
- Talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeiden neuvottelupäivä, Moni-Metsä-hanke 25.5.2020
- Metsätalouden vesiensuojelun uudet tuulet, VYYHTI-verkosto 26.5.2020
- John Nurmisen Säätiön Vesistöystävällinen metsänhoito -hankkeen esittely & keskustelutilaisuus 4.11.2020
- Freshabit Life IP Purot ja metsänkäsittely – miniseminaari 4.-5.11.2020
- Iijoki Foorumi 19.8.2021
- Mitä kuuluu Jolosjoen vesistölle? 4.10.2021
- Vesistökunnostusverkoston aamukahvit 26.11.2021
- HELMI-ohjelman Pienvesikahvila 3.2.2022
- ARVOVESI-hankkeen asiantuntijaluennot 22.3.2022
- VESIMYLLY (SYKEn sisäinen webinaarisarja) 23.3.2022
- Monimetsä-hankkeen webinaarissa metsänomistajille 19.5.2022
- Monimetsä-hankkeen metsänomistajapäivät Oulussa 11.6.2022
- Valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 14.-15.2.2023
Lisätietoja
Projektipäällikkö Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358295251436, etunimi.sukunimi@syke.fi