Tausta
Turvemaita on Suomessa perinteisesti ojitettu maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesitalouden parantamiseksi. Turvemailla tehtävät toimenpiteet saattavat muuttaa alapuolisen vesistön veden määrää, vaikuttaa vedenlaatuun ja aiheuttaa pohjan liettymistä. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on pääosin seurattu veden fysikaalis-kemiallisen laadun avulla ja biologisten seurantamenetelmien käyttö on ollut vähäistä. Myös metsätalousalueilla ojitusten vaikutusten seuranta on ollut vähäistä ja vesienhoitolain mukaista vedenlaadun ja biologian seurantaa on tehty vain muutamalla laajemmalla ojitusalueella. Vedenlaadun muutokset ovat usein vähäisiä, eivätkä ne kuvasta vesistön käyttäjien näkemyksiä muuttuneesta tilasta, joka näkyy esimerkiksi pohjien liettymisenä.
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) ja sitä toteuttavan vesienhoitolain myötä biologisten tarkkailumenetelmien käyttö on lisääntynyt. Vesistöjen ekologista tilaa arvioidaan erilaisten biologisten laatutekijöiden avulla (kasviplankton, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja apuna käytetään myös tietoja veden fysikaalis-kemiallisesta laadusta sekä hydromorfologisesta muuttuneisuudesta. Vesistöjen velvoitetarkkailu on olennainen osa ns. toiminnallista seurantaa, jossa voidaan keskittyä herkimpiin toiminnasta aiheutuvaa kuormituspainetta ilmentäviin biologisiin laatutekijöihin. Monet turvetuotanto- ja turvemetsäalueet sijaitsevat pienten jokien tai latvapurojen lähellä, joissa virtaama ja vedenlaatu vaihtelevat luontaisesti lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisissa olosuhteissa harvoin otetut vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa eivätkä kuormitusvaikutuksia. Sen sijaan biologiset laatutekijät kuvaavat vesistön tilaa pidemmältä aikaväliltä (viikoista kuukausiin) ja uoman pohjasedimentin ominaisuudet kertovat maankäytöstä tulevasta kiintoainekuormituksesta.
Tavoitteet
Hankkeen yleisenä tavoitteena on tunnistaa ja kehittää turvetuotannon ja turvemetsätalouden biologiseen tarkkailuun kuormitusta herkimmin kuvaavat ja kustannustehokkaat menetelmät. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa orgaanisen kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksista sekä lähteistä ja arvioidaan tämän tiedon mahdollisuuksia tukea biologista tarkkailua.
Ensimmäisenä tavoitteena on löytää parhaiten turvetuotannon ja turvemetsätalouden biologiseen vesistötarkkailuun soveltuvat menetelmät painottaen niiden herkkyyttä turvetuotannosta ja turvemetsätaloudesta tuleville kuormitteille sekä huomioiden näytteenoton ja näytteen käsittelyn luotettavuus ja kustannustehokkuus.
Toisena tavoitteena on soveltaa käytännössä turvetuotannon ja turvemetsätalouden kuormitteille herkimpiä menetelmiä biologiseen tarkkailuun. Lisäksi arvioidaan näiden maankäyttömuotojen aiheuttamien muutosten vaikutusta ekologisen luokittelun kehittämiseen. Menetelmien käyttökelpoisuus ja eri työskentelyvaiheiden kustannukset arvioidaan ja ohjeistetaan turvetuotannon ja turvemetsätalouden tarkkailukohteilla.
Kolmantena tavoitteena on selvittää kiintoaineen ja sedimentin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet pehmeäpohjaisilla turvetuotannon ja turvemetsätalouden kuormittamilla latvavesillä sekä arvioida maankäytön vaikutusta sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin. Lisäksi selvitetään aineksen syöpymiseen ja kulkeutumiseen vaikuttavat tekijät.
Tulokset
Hankkeen tuloksena luodaan uusia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita menetelmiä turvemaiden käytön vesien ekologisen tilan arviointiin ja saadaan tietoa turvemaiden käytön vaikutuksista vesistön sedimenttiin ja kiintoaineeseen ja sen kulkeutumiseen sekä eroosioriskiin. Hankkeen vaikutukset näkyvät uusina menetelminä ja lisääntyvänä tietona turvemaiden käytön vesistövaikutuksista. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää:
- turvetuottajat sekä metsänomistajat, jotka on velvoitettu tarkkailemaan toimenpiteidensä vaikutuksia,
- viranomaiset, jotka valvovat turvemaiden käyttöä ja myöntävät lupia turvemaiden käytölle,
- konsultit, jotka voivat tarjota palveluinaan näitä uusia tarkkailumenetelmiä ja tietämystä sekä
- tutkimus- ja opetuslaitokset.
BioTar-projektin loppuraportti (pdf, 12 963 KB)
Biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin – kirjallisuusselvitys
(pdf, 375 KB)
Piilevämenetelmässä ja vesisammalten siirtoistutuksessa käytettävän korin ohje (pdf, 508 KB)
Loppuseminaari
BioTar-loppuseminaarin ohjelma
14.5.2014
Esitelmät
-
BioTar-hankkeen yleisesittely, Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus
-
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella, Hannu Marttila, Oulun yliopisto
-
Liuenneen hiilen (CDOM) laatu – menetelmän soveltaminen turvemaille, Hannu Marttila, Oulun yliopisto
-
Vesisammalten käyttö turvevaltaisissa latvavesissä, Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus
-
Surviaissääsken kotelonahkamenetelmä (CPET) turvemaiden vesistötarkkailuissa, Janne Raunio, Kymijoen vesi ja ympäristö ry
-
Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailuissa, Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus
- Menetelmien esittelyt ja käytännön vinkit
- Pyydetyt kommenttipuheenvuorot
Lisätietoa
Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 7510073, nimi.toinen nimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hannu Marttila, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, puh. 040 5395546, nimi.sukunimi@oulu.fi