Pinnassa olevaa sinilevää on havaittu esimerkiksi pohjoisella Ahvenanmerellä. Sentinel-2 kuvasi nämä säikeiset leväkiehkurat Eckerön kunnan alueella 27. heinäkuuta 2020. Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2020). Satelliittikuvia löytyy SYKEn
TARKKA-palvelusta.
Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu. Järvillä sinilevää on havaittu suurimmassa osassa maata keskimääräistä vähemmän. Vain Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueella sinilevää on keskimääräistä enemmän. Yleensä sinilevää ja leväkukintoja esiintyy järvillä runsaimmin elokuussa.
Merialueilla sinilevien määrä on heinä−elokuun vaihteelle tyypilliseen tapaan kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät pääosin veteen sekoittuneena
Tuulisen sään vuoksi sinilevät ovat olleet viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena Suomen läheisillä merialueilla, eikä laajoja pintaesiintymiä ole havaittu satelliittikuvissa tai Rajavartioston lennoilla. Sinilevien määrä vedessä on kuitenkin edelleen hieman lisääntynyt Helsingin ja Riian välisen reitin sinileväpigmenttimittausten perusteella. Kyseiseltä reitiltä saadaan automaattisia havaintoja Silja Serenade -laivalle asennetuista SYKEn Alg@line-mittauslaitteistoista.
Lauantain satelliittikuvissa nähtiin Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahden suulla veteen sekoittunutta sinilevää. Suomenlahdella sinilevähavainnot painottuivat Viron puolelle. Sunnuntaina havaittiin sinilevien pintaesiintymiäkin Hiidenmaan pohjoispuolella. Selkämerellä sinilevää on näkynyt runsaimmin Ahvenanmaan pohjois- ja luoteispuolella. Alkuviikosta Ahvenanmaan luoteispuolella näkyi myös pintaan noussutta sinilevää. Myös Viron pohjoisrannikolta Suomenlahden keskiosaan saakka oli havaittavissa paikoin pintaan noussut sinileväkukinta. Keskiviikon satelliittikuvassa näkyi pohjoisella Ahvenanmerellä pintaan noussut sinileväkukinta, joka ulottui aina Selkämerelle asti, missä sinilevää näkyi laajalla alueella veteen sekoittuneena. Itäinen Suomenlahti on ollut pilvien peitossa, joten satelliittikuvia sieltä ei ole saatu lähipäivinä.
Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon ja saariston vakiohavaintopaikoilta on alkuviikon aikana saatu havaintoja yhteensä 93 vakiohavaintopaikalta, joista 65 paikalla ei ollut sinilevää, 23 paikalla oli hieman sinilevää ja 5 paikalla oli runsaasti sinilevää. Sinilevähavaintoja on ilmoitettu Suomenlahden, Saaristomeren, Selkämeren ja Vaasan edustan havaintopaikoilta.
”Verrattuna vuosien 1998−2019 sinileväbarometriin sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon ja saariston havaintopaikoilla on ajankohtaan nähden edelleen tyypillinen”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Meriveden pintalämpötila on Perämerellä ja Selkämerellä noin 14−18 °C, Saaristomerellä 16−19 °C ja Suomenlahdella 14−18 °C. Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden mukaan pohjoisella Itämerellä esiintyy kohtalaista aallokkoa. Ennusteen mukaan huomisesta alkaen on rauhallisempaa, ja tuuli on ensi viikon puoliväliin asti merialueilla korkeintaan navakkaa, mutta pääasiassa tätä heikompaa. Lämpötilan suhteen säässä ei ennusteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Mikäli sää tyyntyy, sinilevien pintaesiintymät voivat lisääntyä nopeastikin niillä alueilla, joilla sinilevää on jo valmiiksi runsaasti veteen sekoittuneena.
Järvillä havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää
Tällä viikolla sisävesien sinilevähavaintoja on kokonaisuudessaan tehty vähemmän kuin viime viikolla. Hieman levää on havaittu kahdellakymmenellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti levää on havaittu viidellä ja erittäin runsaasti levää yhdellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja oli tehty viime viikonlopun ja tämän viikon aikana noin 60, joista noin puolessa oli havaittu levää.
Suurimmassa osassa maata sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueella sinilevää on havaittu keskimääräistä enemmän. Yleensä sinilevää ja leväkukintoja esiintyy järvillä runsaimmin elokuussa.
Järvien pintalämpötilat ovat pääsääntöisesti 1–2 astetta viileämpiä kuin tyypillisesti tähän aikaan heinäkuussa. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat 18–20 astetta ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa enimmäkseen 11–18 astetta.
Ruostesienen itiöt voivat muodostaa lauttoja järvillä
Loppukesällä järvissä voi esiintyä myös ruskeita, kellertäviä tai ruosteenpunaisia lauttoja, jotka aiheutuvat ruostesienen itiöiden massaesiintymistä.
”Kuusensuopursuruosteen itiöitä esiintyy eniten heinäkuun lopusta elokuulle. Tyypillisesti kuusensuopursuruostetta esiintyy erityisesti idässä ja pohjoisessa, mutta paikoitellen lähes koko Suomessa kuusen ja suopursun levinneisyysalueella”, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.
Ruostesienen itiöt ovat terveydelle vaarattomia. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Järvi-meriwikistä löytyy ohjeet sinilevähavainnon tekemiseen. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Sinileväiseen veteen on aina syytä suhtautua varoen
Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
Satelliittikuvia
Anna palautetta verkkopalveluista
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 205, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (31.7.2020 asti)
- Tutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.8.2020 alkaen)
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristokeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (31.7.2020 asti)
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.8.2020 alkaen)
Itämeren tila
- Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (31.7.2020 asti)
- Ryhmäpäällikkö Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 879, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.8.2020 alkaen)
Satelliittihavainnot
- Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358 29 525 2088, sukunimi@ymparisto.fi (31.7.2020 asti)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Iris Aarola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 189, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi