Siikajoen Ruukinkosken vanha pohjapato vaatii peruskunnostusta ja samalla varmistetaan kalankulku kaikissa virtaamaolosuhteissa. © Kimmo Aronsuu
Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden, tekoaltaiden, penkereiden, patojen ja ojitusten rakentamisesta on edelleen ajantasaisia ja tarpeellisia. Lähes sata hankkeista on kuitenkin kokonaan tai osittain vanhentuneita, ja niihin liittyviä lupia, sopimuksia tai velvoitteita pitäisi tarkastella uudestaan.
Valtiolla on menneinä vuosikymmeninä ollut keskeinen rooli lukuisten laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien vesitaloushankkeiden toteutuksessa. Edelleen valtion vastuulla on näihin hankkeisiin liittyviä tarkkailu-, hoito- ja kunnossapitovelvoitteita. Valtaosa valtion vesitaloushankkeista on toteutettu yli 50 vuotta sitten. Vesistöjen käyttö, yhteiskunnan arvostukset, lainsäädäntö sekä ilmasto- ja vesiolosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet puolessa vuosisadassa. Hallitusohjelma painottaa vaelluskalojen kulkua ja kalatalousvelvoitteiden selvittämistä, joten siihen kiinnitettiin selvityksessä erityistä huomiota.
"Vesitaloushankkeilla edistetään vesiturvallisuutta, joten rakenteet on tärkeää pitää luvan sekä lain edellyttämässä kunnossa", selvitystyötä Suomen ympäristökeskuksessa vetänyt ryhmäpäällikkö Mika Marttunen korostaa.
Suomen jokia on laajalti käytetty puutavaran uittoon, mutta uitto on muuttanut ympäristöä suhteellisen vähän, eikä uittoon liittyvissä rakenteissa uiton loppumisen vuoksi ole juurikaan kunnossapidettävää. "Sen sijaan suuret tulvasuojelua ja vesivoimantuotantoa varten tehdyt vesistöjärjestelyt, joissa valtio on usein ollut toteuttajana yhdessä voimayhtiöiden kanssa, ovat aiheuttaneet suuria muutoksia vesistöissä ja niiden kunnossapito vaati jatkuvasti toimenpiteitä", painottaa johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Selvityksessä arvioitiin yhteensä 431 hankkeen ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Suurin osa hankkeista sijoittuu Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueelle.
Kolmasosassa hankkeista on kunnossapidettäviä rakenteita, kuten säännöstelypatoja, penkereitä tai kalateitä. Merkittävimmät kehittämistarpeet liittyvät rakenteiden kunnon, mitoituksen tai käytön parantamiseen, vaelluskalojen kulun edellytysten turvaamiseen ja säännöstelyn tai muun hydrologian kehittämiseen.
Valtaosa hankkeista on ajantasaisia
Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa valtion vesitaloushankkeista on ajantasaisia ja tarpeellisia, eikä niihin liity merkittäviä kehittämistarpeita. Hankkeita on myös aktiivisesti kehitetty vastaamaan ilmasto- ja vesiolojen sekä yhteiskunnan arvostusten muutoksia. 72 hankkeessa on muutettu rakenteita, velvoitteita tai lupaa, ja muutoksia oli käynnissä tai suunnitteilla yhteensä 65 hankkeessa.
Vanhentuneeksi yhden tai useamman tekijän osalta arvioitiin 43 hanketta. Useimmin mainittiin hankkeen tavoitteiden olevan vanhentuneita, minkä lisäksi myös lupiin tai sopimuksiin liittyi ajantasaistamisen tarvetta. Vain muutamassa hankkeessa velvoitteiden arvioitiin olevan vanhentuneita. Sen sijaan 29 hankkeessa voisi olla aihetta asettaa uusia tarkkailu-, kalatalous- tai teknisiä velvoitteita hankkeen haittojen kompensoimiseksi.
Toimintaympäristön muutoksista kehittämispaineita
Osassa hankkeita on tarvetta ottaa paremmin huomioon toimintaympäristön muutokset. Merkittävät kehittämistarpeet liittyivät rakenteiden kuntoon, mitoitukseen ja käyttöön, kalateiden ylläpitoon sekä säännöstelyyn tai muuhun hydrologian kehittämiseen. Lisäksi virkistyskäytön lisääntymisestä aiheutuu kehittämispaineitta lukuisille hankkeille.
Kehittämispainetta aiheutuu luvanhaltijan itse tunnistamista tarpeista, vesienhoidon tavoitteiden saavuttamistarpeista, asukkaiden ja sidosryhmien tarpeista sekä kalatiestrategian tai muu kalatalouden kehittämisen takia. Merkittävässä osassa hankkeista ajantasaistaminen tai kehittäminen on jo käynnissä.
Vesistöpäällikkö Liisa-Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta muistuttaa, että hankkeiden kehittäminen sekä vesioikeudellisten lupien ja velvoitteiden uudistaminen edellyttävät sekä vesitaloudellisen, luonnontieteellisen että oikeudellisen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen lisäämistä ELY-keskuksissa. Myös lupaviranomaisen resursseihin on kiinnitettävä huomiota.
Selvityksen teki Suomen ympäristökeskus SYKE yhteistyössä ELY-keskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Lisätietoja:
Valtion vesitaloushankkeiden toimivuuden tarkastelu – Yhteenveto arvioinnin tuloksista
Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, SYKE, puh. 0295 251 411
Vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 919
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 295 038 444