Tiedote 11.6.2020 klo 12.54
Rannalle ajautunutta siitepölyä Töölönlahdella Helsingissä. © Heidi Hällfors/SYKE
Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä levää, kuten ajankohdalle on tyypillistä. Vedessä esiintyy edelleen myös paikoin männyn siitepölyä, joka veden pinnalla näyttää erehdyttävästi sinilevältä.
Suomen merialueilla sinilevähavainnot hieman lisääntyneet
Suomen merialueilla ei ole havaittu sinileväkukintoja. Avoimella Suomenlahdella esiintyy edelleen paikoin sinilevää veteen sekoittuneena. Suomen eteläisellä ja lounaisella rannikolla on havaittu paikallisia sinileväesiintymiä viime viikkoa hieman useammassa paikassa. Kaikki havainnot koskevat vähäisiä määriä sinilevää, runsaita tai erittäin runsaita esiintymiä ei ole havaittu. Vedessä esiintyy edelleen myös paikoin männyn siitepölyä, joka veden pinnalla näyttää erehdyttävästi sinilevältä.
”Sääolosuhteet vaikuttavat suuresti sinilevien runsastumiseen, joten tyynellä säällä ja veden lämmetessä paikallinen sinileväkukinta voi kehittyä suhteellisen nopeastikin. Tällä hetkellä sinilevätilanne on kuitenkin vielä alkukesälle tavanomaisen rauhallinen. Runsaimmin sinileviä esiintyy Itämerellä yleensä vasta heinä- ja elokuussa”, muistuttaa tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Merivesi on hieman viime viikkoisesta lämmennyt mutta on monin paikoin edelleen alkukesäisen viileää. Meriveden lämpötila vaihtelee Suomea ympäröivillä merialueilla 6 ja 16 asteen välillä. Aivan rannikon tuntumassa vesi voi olla jonkin verran avomerta lämpimämpää. Varsinainen sinilevien pintakukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.
Järvilläkin hieman enemmän sinilevää
Järvillä sinilevätilanne ei ole oleellisesti muuttunut viime viikosta. Hieman sinilevää on havaittu viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla pääasiassa eteläisen Suomen alueella. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei järvillä ole todettu.
”Sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Tuulinen sää on pitänyt mahdolliset sinileväesiintymät veteen sekoittuneena, mutta toisaalta tuuli on myös voinut kuljettaa sinileviä rannoille. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien esiintymisen todennäköisyys voi kasvaa. Havupuiden siitepölyä esiintyy edelleen kellertävinä lauttoina rannoilla”, kuvailee erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa yleisesti 14–18 astetta ja pohjoisimmassa Suomessa 5–11 astetta.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE , puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
- Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 5034 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (12.6. saakka)
- Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (15.6. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Sini Harvo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 184, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi