Pohjoisilla alueilla keskustellaan paljon ilmastonmuutoksen hillinnän politiikkatoimista. Arktisella alueella ilmastonmuutos etenee nopeammin ja voimakkaammin kuin muualla maailmassa ja vaikuttaa jo nyt päivittäiseen elämään.
Pohjoisen strateginen sijainti on korostunut entisestään Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon. Tämä kirjoitukseni pohjaa tutkimukseen, jossa selvitimme, millä tavoin energiamurroksen edistäminen ja turvallisuuspolitiikan muutokset liittyvät toisiinsa Suomen ja Norjan pohjoisilla alueilla. Aineistona käytimme arktisia strategioita ja asiantuntijahaastatteluja.
Energiamurros ja turvallisuuspolitiikka vaikuttavat pohjoiseen
Pohjoisen erityispiirteet tulisi huomioida etenkin siksi, että saamelaisten ja muun paikallisväestön oikeudet toteutuisivat. Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset näkyvät saamelaisten päivittäisessä elämässä.
Ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitetut keinot taas saattavat vaikuttaa haitallisesti heidän perinteiseen elämäntapaansa ja siten heidän ihmisoikeuksiensa toteutumiseen. Esimerkiksi pohjoisessa louhitaan energiamurrokseen tarvittavia materiaaleja, ja tuulivoimaloille tarvitaan myös pohjoisesta lisää maa-alaa. Energiamurrokseen tarvitaan uutta infrastruktuuria, kuten voimalinjoja, myös pohjoiseen.
Turvallisuuspolitiikka luo uusia maankäyttöpaineita. Esimerkiksi sotaharjoituksille tarvitaan lisää alueita. Turvallisuutta voisi tukea myös se, että paikalliset toimisivat syrjäseudulla silminä ja korvina. On kuitenkin tarpeen pohtia, olisiko se oikeudenmukaista. Voisiko käydä niin, että osallistumisesta kansallisen turvallisuuden edistämiseen tulisi ikään kuin ehto oikeudelle omaan kulttuuriin, kieleen, elinympäristöön ja tulevaisuuteen?
Tärkeää on oikeus saada edustus päättäviin pöytiin
Oikeudenmukaisen päätöksenteon periaatteita on oikeus saada edustus päättäviin pöytiin. Pohjoisen edustusta on haitannut resurssien puute ja se, ettei tietoa ole ollut tarpeeksi saatavilla. Epäluottamusta päätöksentekoon ovat lisänneet tiedonvaihdon, varhaisen osallistamisen ja todellisen dialogin puutteet. Samat asiat ovat lisänneet epäluottamusta myös akateemiseen tutkimukseen. Myös hyödyt tutkimuksiin osallistumisesta on koettu vähäisiksi.
Tähän on tulossa parannusta: Suomeen on ilmastolain perusteella perustettu Saamelainen ilmastoneuvosto. Neuvosto antaa lausuntoja ja tuottaa tietopohjaa päätöksenteon tueksi saamelaisia tai heidän kotiseutujaan koskevissa asioissa. Ensimmäisessä julkilausumassaan neuvosto kehotti kiiruhtamaan sopeutumis- ja hillintätoimia, sillä ilmastonmuutos muuttaa luontoa ja olosuhteita nopeasti.
Tutkimuksessamme korostuikin oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden yhteen kietoutuminen. Arktisella alueella nämä teemat ovat saman kolikon eri puolia. Myös meillä tutkijoilla on velvollisuus osallistua arktisella alueella tehtävään tutkimukseen eettisesti kestävästi. Keinoja tähän ovat merkityksellisen osallistumisen tarjoaminen, oppimisen vaaliminen ja tiedon jakaminen sekä rikkinäisten rakenteiden korjaaminen niin, että tutkimuksen eettinen uudistuminen on otettu huomioon jo lähtökuopissa. Apua tähän saa esimerkiksi vastikään julkaistuista Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisistä ohjeista.
Marja Helena Sivonen toimii tutkijana Syken ilmastoratkaisut-yksikössä. Hän viimeistelee juuri sosiologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa Tampereen yliopistossa. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa politiikka-analyysit energian, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden rajapinnoilla. Ystävät, metsät, suot, pellot ja saunominen tuovat hänen päiviinsä lempeyttä.
Tutustu myös
Interrelations between security and the zero‑carbon energy transition in the Finnish and Norwegian Arctic
Suomen ilmastopaneelin hanke: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus
IDEALE Interplay between National Defence and Low-Carbon Energy Policies: a Sustainability Transitions Perspective
Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet
Saamelaisen ilmastoneuvoston sihteeristö
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.