Rakennekalkki parantaa maan mururakennetta ja maa-ainesfosforin huuhtoumaa pelloilta
Rakennekalkilla todettiin hankkeen kuluessa positiivista vaikutusta vesistöihin, sillä maa-ainesfosforin huuhtouma väheni rakennekalkituilta pelloilta. Keväällä 2021 maa-ainesfosforin huuhtoumat vähenivät selvästi syksyllä 2020 tehdyn rakennekalkkikäsittelyn ansiosta.
Rakennekalkin vaikutuksesta satotasoon on vaihtelevia tuloksia. Hankkeessa todettiin rakennekalkituksen parantaneen sokerijuurikkaan satotasoa. Rypsi kasvoi sitä paremmin mitä enemmän maata oli rakennekalkittu. Syys- ja kevätviljoissa satotasoissa oli vaihtelevuutta.
Hanke julkaisi viljelijäoppaan ”Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas viljelijöille”. Opas sekä oppaaseen liittyvä videomateriaali on vapaasti saatavilla ProAgrian nettisivuilla:
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan (ProAgria Koko Suomi)
Rakennekalkin ja kuidun vaikutusten seuranta jatkuu yhteishankkeessa
Hankkeessa rakennekalkittujen kohteiden seurantaa jatketaan Vesiensuojelun tehostamisohjelman puitteissa hankkeessa nimeltä RAKENNE-KUITU.
Ympäristöministeriö rahoittamassa yhteishankkeessa jatketaan seurantaa ja tuotetaan tietoa sekä rakennekalkin että kuidun käytöstä maanparannusaineena.
Kokemuksia rakennekalkin käytöstä
Rakennekalkituksen tavoitteena on parantaa savimaan viljelykuntoa ja vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Se soveltuu parhaiten ravinteikkaiden savimaiden käsittelyyn. Rakennekalkituksessa savimaa käsitellään reaktiivista kalkkia (CaO tai Ca(OH)2) sisältävällä kalkitusaineella.
Oikein toteutettuna ja kohdennettuna rakennekalkitus parantaa pitkäaikaisesti savimaan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä, lisäksi maan pH nousee. Siten rakennekalkitus tehostaa kasvien ravinteiden ottoa, pienentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin.
Rakennekalkituksesta on saatu hyviä tuloksia Ruotsissa, mutta menetelmää ei ole laaja-alaisesti testattu tai otettu käyttöön Suomessa. Rakennekalkituksen hyödyntämisen hidasteita ovat muun muassa selkeän ja yleisesti saatavilla olevan ohjeistuksen puute sekä tieto siitä kuinka paljon kalkkia tulisi käyttää erilaisilla mailla. Hankkeessa poistetaan näitä rajoitteita ja lisätään tietämystä rakennekalkituksen ja annosmäärän vaikutuksista erilaisilla pelloilla maahan ja satoon sekä mahdollisuuksista vähentää vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta.
Rakennekalkitusta Pakkalanjärven valuma-alueen pellolla syksyllä 2018. © Kuva: Petri Ekholm
Hankkeessa arvioitiin rakennekalkin vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen
Hankkeen osatutkimuksissa selvitettiin:
-
rakennekalkituksen vaikutuksia typen ja fosforin sekä liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoumaan peltovaltaisilla valuma-alueilla Eurajoen ja Pakkalanjärven (Kangasala) valuma-alueilla
-
rakennekalkin vaikutuksia maaperän biologiaan ja happamuuteen sekä maan rakenteeseen Varsinais-Suomen koekentillä Turussa
-
mikä on eri maalajeille soveltuva optimaalinen rakennekalkkiannos ja reaktiivisen kalkin osuus toteuttamalla laboratoriokokeita
-
kolmen eri rakennekalkkiannostuksen vaikutusta Paimiossa sijaitsevilla koelohkoillla maan rakenteeseen ja satotasoon
SYKE analysoi vedenlaatu- ja virtaama-aineiston, joka oli kerätty Eurajoen ja Pakkalanjärven valuma-alueilla ennen rakennekalkitusta ja sen jälkeen. Hankkeessa toteutetun seurannan perusteella arvioitiin rakennekalkituksen vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen tutkimuskohteissa. Lisäksi arvioitiin VEMALA-mallilla rakennekalkituksen potentiaalia vähentää ravinnekuormitusta koko Suomessa.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Maria Kämäri, puh. 02952 51334, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Petri Ekholm, puh. 02952 51102, etunimi.sukunimi@syke.fi