Teemme tiedolla toivoa

Luontodirektiivin mukaisen suojelutasoarvioinnin tuoreet tulokset osoittavat, että laaja-alaiset metsäluontotyypit - luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot - ovat huonossa tilassa. Luonnonmetsiä ja puustoisiin soihin kuuluvia uhanalaisia korpia tarvitaan enemmän, jotta niiden eliöyhteisöt säilyvät pitkällä aikavälillä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima suojelutasoarviointi antaa eväitä kansalliseen ennallistamissuunnitteluun, jota tarvitaan luontotyyppien tilan parantamiseksi ja EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tulvaiset metsät ovat tärkeitä ja uhanalaisia luontotyyppejä, jotka tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tietovajetta paikkaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas, joka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja tulvaisten metsien tunnistamiseen ja hoitamiseen.

Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa uusista karttatasoista, kaavoituksen seurannan vuoden 2024 tilastojen valmistumisesta ja YKR-ruutuaineistojen tietosuojarajoissa tapahtuneista muutoksista.

Ympäristöongelmat näyttäytyvät lannistavan uhkaavina, ja tutkimustieto hirvittää. Ei ihme, että talous- ja turvallisuushuolten kyllästämässä Suomessa on vaikea aktivoitua investoimaan luontoon tai taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Mutta juuri aktivoituminen auttaisi kriisien kestämisessä ja estämisessä. Yhdessä tekeminen ja tiedon kanavoiminen toimintaan rakentaa resilienssiä ja tuo toivoa.

Maailman mittakaavan globaalien ympäristöongelmien suhteen on edistytty, muistuttaa erityisasiantuntija Tapio Reinikainen blogissaan. Tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt Montrealin sopimus on suojellut otsonikerrosta tehokkaasti ja samalla sen avulla on ehkäisty merkittävästi ilmaston lämpenemistä. Maailman otsonipäivää vietetään 16. syyskuuta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin siihen, miten hyvää juomavettä riittää ja kuinka jätevedet saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Sopeutumiskeinoja on, mutta ne on otettava käyttöön viimeistään nyt. Lisäksi vesihuollon aiheuttamien ilmastopäästöjen hillintä tulisi sekin ottaa osaksi vesilaitosten arjen toimintaa, kirjoittavat johtava tutkija Vuokko Laukka ja erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen.